 Isumassasisoq/najoqqutassiisoq: Makka Kleist
Ilitsersuisoq ilusilersuisorlu: Svenn B. Syrin
Isiginnaartitsisut: Makka Kleist aamma Else Danielsen
Taalliortut: Ole Korneliussen aamma Mariane Petersen
Qullilerisut aamma nipilerisut: Ilannguaq Kleist aamma Leif Immanuelsen
Atisaliortut: Liv Hendriksen aamma Nina Motzfeldt
Nipilerisut: Leif Immanuelsen aamma Tor Halmrast
Allagartarsuaq quppersagaararlu: Ilannguaq Kleist
Pequsiortut: DiscoService
Isiginnaagassiaq quiasaarusiaasoq Silamiut
isiginnaartitsiveeraanni takutinneqarpoq ulluni 17. – 19. Aamma 23.
Februaarip 2006, kisalu Katuami ulluni 31. Marts, 1. Aamma 2. April
2006.
Isiginnaagassiaq
”Eskimhistorier” Makka Kleist-ip Norge-mi isiginnaartitsillammattut
toqqagaalluni (festspillkunstner) ukiumi 2000-imi allappaa. Tamatuma
kingorna isiginnaagassiaq Norge-mi norskisut, Canadamilu Torontomi
tuluttut kiisalu Nuummi Maniitsumilu kalaallisut
isiginnaartitsissutigineqarpoq.
”Eskimohistorier”
isiginnaagassiaavoq quiasaarusillunilu, qungujunnartoq
minnerunngitsumillu aamma tassaalluni kalaallit oqaluttuassartaannik
qanga Mongoliamit Kalaallit Nunaata tungaanut ingerlaanersuarmit
ullumikkumut ”ilumoorsaartumik” oqaluttuarisaalerineq.
Oqaluttuat
quiasaarutit aamma taallat qungujunnartunngortillugit kalaallit
misigisaat alianartut quiasunnartullu qangaaniilli ullumikkumut
isiginnaartunut misigitinneqassapput.
Isiginnaagassiami
takuneqarsinnaasut ilagaat eqqillip inuullu naapeqqaarnerat, paratiisi
pillugu Hans Egede-p nassuiaaniaraluarnera, nunasiaataanermi
eqqarsartariaatsimit , Namminersornerullutik Oqartussat
atuutilernerannut pisut aammalumi ullumikkut attaveqaatinik nutaanik
atugaqalerneq piniartoqarfeqarnerlu sammineqassallutik.
 Oqaluttuarisaanermi pisut tamakku allaanerusumik nuannersumilli isiginnaartitsissutigissallugit tulluavipput.
Atuarfinni
annerni atuartut, ilinniarnertuunngorniat, ilinniartitsisunngorniat,
tusagassiortunngorniat ilisimatuunngorniallu oqaluttuarisaanermi pisut
isiginnaagassianngorlugit pissarsilluarfigissagaat naluneqanngilaq.
|
|
Read more...
|
|
 Pilersitsisoq: Katuaq – Kulturip Illorsua
Akisussaasoq: Svenn B. Syrin
Najoqqutassiisoq: Makka Kleist
Aqutsisoq: Bendo Schmidt
Isiginnaartitsivimmik qullernillu ilusilersuisoq: Marianne Thallaug Wedset
Atisaliortoq: Maja Ravn
Aalariaatsinik ataqatigiissaarisoq: Karina Møller
Erinarsuusiortut: Ulf Fleischer amma Frederik “Kunngi” Kristensen
Kiinarpaliortoq: Peter “Kujooq” Kristiansen
Qullilerisut: Ilannguaq Kleist aamma Peter Motzfeldt
Isiginnaartitsivimmi aqutsisoq: Kim Larsen
Assiliisoq: Jørgen Chemnitz
Isiginnaartitsisut: Mike
Fencker Thomsen, Tormod Karlsen, Angutinnguaq Johnsen, Rassi Thygsen,
Else Danielsen, Elisabeth Heilmann Blind aamma Ulf Fleischer
Erinarsoqatigiit: Henrik Abelsen, Maria Paninguak Kjærulff, Klaus Eugenius, Jens Paulsen,
Tina Landbo Olsen, Gorm Vold, Amalie Nielsen aamma Josefina Hellensberg.
Ukaliatsiaq Katuap
Isiginnaartitsisartoqatigiillu Silamiut suleqatigiinnerisigut Katuap
2007-mi ukiut 10-ngortorsiorneranut piviusunngortinneqarpoq.
Ukaliatsiaq
itsaq naggueqatigiit inuit oqaluttuatoqaanneersuusoq Knud Rasmussenip
issittumi angalaarnersuarneranni Thuleekspeditionip pingajuannimi
taaneqartumi, Alaskami North Slopemiitilluni oqaluttuunneqarnera
najoqqutaralugu isiginnaagassiaavoq.
Silamiut
Katuallu isiginnaagassiaat oqaluttuatoqqami oqaaseqatigiinnit
siullersaannit tigusamit aallartippoq: “ Nuannaarneq inunnit
ilisimaneqanngikkallarmat”.
|
|
 Najoqqutassiisoq: Svenn B. Syrin
Ilusilersuisoq: Svenn B. Syrin
Ataqatigiissaarisoq: Makka Kleist
2007-mi isiginnaartitsisut: Else Danielsen, Knud Hansen aamma Mike Fencker Thomsen
Qullilerisoq, nipilerisoq aamma teknikki: Ilannguaq Kleist aamma Leif Immanuelsen
Atisaliortoq: Anna Nuka Olsen Rosing
Juulliaraq aqaguppoq. Juullip inuata
nuliatalu poortukkat kingulliit poortorpaat juullip inuata aqagu
Kalaallit Nunaanni meeqqanut agguaatassai. Juullip inua nulialu
utoqqaliartulerput. Nulia tutsarippallaarunnaarpoq juullillu inua
isigiarsulersimalluni, aammalu qitilulersimavoq juulliararpassuarni
poorsuarnik oqimaatsorsuarnik nunami sumiiffinni tamani kivitsisarnerup
kingunerisaannik. Aappariit utoqqalisut innarmata tassanngaannaq angut
inuusuttoq inaanniilerpoq.
Ateqarpoq
Pikkorissoq, angut inuusuttoq iluatsippallaanngitsumik
peroriartorsimasoq. Pikkorissup misissorniarpaa ukiormanna juullip
inuanit pissaqarnerluni. Inuusuttoq juullimi
tunissutissinngisaannarpoq. Paasigamiuk ukiormanna aamma pissaqarani
pisoqallattaalerpoq.
Isiginnaagassiami juullimi erinarsuutinik ilisarnartunik qangaanersunik aamma punkerpalaartunik atuisoqarpoq.
Uumasorsuaq takornartarsuaq isiginnaartitsivimmut takkuppoq, kisianni suna tamaat ajunngitsumik inerneqarpoq.
Tilliniaq Nuummi atualerlaannut tamarmiusunut decembarimi 2007-mi takutinneqarpoq.
2008-mi isiginnaagassiap nutaanik inuttalerlugu sinerissamut angalaartinneqarnissaa pilersaarutaavoq.
Ukioq manna juullimut isiginnaartitsissut ”Tillinniaq”-mit suli pissanganarnerussaaaq.
Meeqqat
aappakaarsuaq uummaareqisoq, juullimut tunissutissanik tillinniaq
juullimut erinarsuutinik punkerpalaartunik erinarsortartoq
nissiaravararsuarlu aataajusoq isiginnaarsinnaassavaat. Peqataasut
eqqumiikajaaqqalutik saqqummertartut meeqqanit 4-5-inik ukiulinnit
nuannarineqassaqaat.
Aningaasaleeqataasut:
NAPA - Nordens Institut i Grønland
Helene og Svend Junges Fond
Tips og Lotto
Nuup Kommunea
|
|
 Ukioq 1944-uuvoq amerikamiut sakkutooqarfippassuisa ”Bluie-t” ilaasa eqqannguanniippugut.
Sorsunnersuup kingulliup
ingerlaneranni Kalaallit Nunaat kultureqarnikkut aalassatsiffiuvoq.
Danmark 9. april 1940 tyskinit tiguarneqarmat, Danmarkip nunatsinnut
kisermaassilluni atassuteqarsinnaanera kipisinneqarpoq. Nunatta
Danmarkimiit pilersorneqarnera uneriataarpoq. Danskit ambassadøriat
Washington-imiittoq ikiortigalugu USA Kalaallit Nunaallu – Danmark
avaqqullugu –illersornissamut pilersuinissamullu tunngasumik
isumaqatigiissusiorput, nunarpullu amerikamiunut ammarneqarpoq.
Inuunermi atugarisat pitsanngorput, immami saarullippassuaqarpoq,
amerikamiullu kulturiat danskit kulturiannut unammillertunngorpoq
nunatsinni malunnaatilimmik.
Savaatillip pania Kattaliit ”Gi mi
tiggum”-imi pingaarnertut inuttaavoq. Anaanaarussimavoq, taamaattumik
qatanngutini nukarliit paarsarivai. Ullut ilaanni amerikamioq sakkutooq
takkuppoq. Nunatta sineriaanut nakkutilliisunut ilaavoq. Kattaliit
sakkutoorlu ikinngutigiilerput. Timikkut pissusilersuutit aqqutigalugit
kiisalu erinarsorneq atorlugu attaveqatigiilluartalerput. Erinnat
taamanikkut nuannarineqarluartut arlalissuit Kattaliip ilikkarsimavai,
amerikamiorlu inuusuttoq tusarnaartittarlugu.
Isiginnaagassiaq ilisarnaaserneqarpoq “ asanninnilersaarut erinarsornertalik 1944-mi nuannersumik pisuusaartitatut”.
Isiginnaagassiaq munitsinik 45-nik sivisussuseqarpoq.
|
|
 Oqaluttuatoqqamik tunngaveqarluni Skotlandimi kunngi Mac Bethad mac
Findlaich ukiuni 1040-1047-mi kunngiusoq pillugu isiginnaartitsissut
oqaluttuarpoq.
1606-imi William Shakespearep oqaluttuatoqaq najoqqutani imminik killilersorfigivallaarfiginagu isiginnaartitsissusiaraa.
Alianartuliatut
isiginnaagassiaasa siuliinut allanut naleqqiullugu aappariit
Macbethikkunnik pissanganartuliatut isiginnaartitsissummini Shakespeare
inuup tarnimigut pissusaanut pulalluinnarsimavoq. Generali
iluatsitsilluarsimasoq pissaaneqassuseq ataqqinassuserlu pillugit
killormut saatinneqarpoq, nuliaminit taama piummartutigisumit aammalu
ukiut akulliisa siuliini siulittuisartumit ikiorluarneqarluni. Inuk
aallaqqaammut pissuserillunilu sapiitsup tarnimigut nakkaakkiartornera
isiginnaartitsissummi malittarivarput, taanna malersorneqartutut
misigiartuinnarpoq inoqamminullu pissusai tutsuiginarunnaarlutik.
Ullumikkut atukkatsinnut assigiissutsit arajutsiuminaapput.
Burmami
generalit, Mugabe, Kim Jong-il allallu kingorna pissaaneqapiluttut
oqaluttuaat uteqqikkumaarput. Ukiuni akullerni naalagaaffinnik
aqutseriaatsit ukiut hunnorujukkuutaat 21.-ssaanni suli atuulluarput.
Taamaattumik
ullumikkut isiginnaarianut inuusuttuusunut skotlandimiut
kisermaassilluni naalakkersuisuat pillugu oqaluttuap
oqaluttuareqqinnissaa pingaartuuvoq.
Shakespearep
oqariartuutigisaa suusupaginagu iluseq aliikkusersuisoq,
eqqarsalersitsisoq paasiuminartorlu aalajangiussimavarput. Kalaallisut
oqaatsit oqalulluni atorneqartut, paasiuminartut
itsarnisarpalaanngitsut atorlugit Makka Kleistip Shakespearep
isiginnaartitsissusiaa oqaluttuarisatut iluseqartillugu ukiut
akullertut qullilersukkatut nipilikkatullu saqqummiuppaa.
|
| |
|
Silamiut isiginnaagassiaa silulleq 2Ujarak Tillittoq. Isiginnaagassiaq Kina-miut oqaluttuatoqaanik tunngaveqarpoq
Ilitsersuisoq: Simon Løvstrøm - Mooqqu.
Peqataasut: Naja Rosing Olsen, Agga Dam, Pitsi Tittussen, Anda Kristiansen,
Rasmus Lyberth, Ilannguaq Kleist.
 
|
|
Ilitsersuisoq: Indra Lorentzen
Peqataasut: Anders Berntsson, Varste M. Berntsson, Marius Olsen, Else Danielsen/Bendo Schmidt
Teknik: Ilannguaq Kleist
1997-mi Katuap ammaanersuiornissaanut tunngatillugu isiginnaagassaq.
Nunani makkunani takutinneqarpoq Kalaallit Nunaat (Narsaq, Nanortalik), Baltikum (Estland, Letland, Litauen), Frankrig (Chartre), England (London) og i Australien (Sydney).
  
|
| |
|
Ilitsersuisoq: Simon Løvstrøm - Mooqqu
Peqataasut: Pitsi Tittusen, Qisunnguaq Alaufesen, Anda Kristiansesn,
Rassi Thygesen, Agga Olsen Dam
Teknik: Ilannguaq Kleist
 
|
|
Ilitsersuisoq: Simon Løvstrøm - Mooqqu
Peqataasut: Makka Kleist, Agga Olsen Dam, Qisunnguaq Alaufesen, Marius Olsen
Teknik: Ilannguaq Kleist
|
|
Ilitsersuisoq isiginnaartitsisorlu: Rassi Thygesen
teknik: Ilannguaq Kleist
 
|
|
 Ilitsersuisoq: Simon Løvstrøm - Mooqqu
Peqataasut: Pitsi Tittussen, Ilannguaq Kleist, Anda Kristiansen, Erik Ingemann, Agga Olsen Dam, Rassi Thygesen, Qisunnguaq Alaufesen
Teknik: Ilannguaq kleist
 
|
|
| Ilitsersuisoq isiginnaartitsisoq: Else Danielsen |
|
|
Ilitsersuisoq: Svenn B. Syrin
Isiginnaartitsisut: Makka Kleist, Else Danielsen
Teknik: Ilannguaq Kleist
Atisat: Anna Nuka Olsen Rosing
Kuaaniatoqqap Knud Rasmussen-imut oqaluttuaa.
Illoqarfinni ukunani takutinneqarpoq: Aasiaat, Kangaatsiaq,
Qeqertarsuaq, Qasigiannguit, Ilulissat, Uummannaq, Qaqortoq kiisalu
Nuummi.
Assit: Jens K. Duvander
|
|
 |
Ilitseruisoq: Else Danielsen
Pissanganartunngortitsisoq: Makka Kleist
Isiginnaartitsisut: Svenn B. Syrin aamma Jørn Bergerlund Nielsen (agiartortoq)
Teknik: Ilannguaq Kleist
|
 |
Henrik Ibsenip toquneranut ukiut
100-nngortullugu taallia isumakkeerfiginninnermik kattunnermillu
imaqartoq nunanilu tamalaani ilisarisimaneqarluartoq 2006-imi Silamiut
takutippaat: Terje Vigen norskisut.
“Terje
Vigen” Henrik Ibsenip taalliaraa 1861-imi. Taalliaq aappaaguani
saqqummiunneqaqqaarpoq. Ibsen oqartarsimavoq taallaq silaannarmit
tigusaasoq, taamaattoq 1807-imit 1814-imut ukiuni sorsuffiusimasuni
inuit arlallit Terje Vigen-itut atugaqartut oqaluttuarineqartarsimasut
oqaluttuarisaanerup takutippaa.
1807
tikillugu nunap immikkoortuini eqqissineq akaareqatigiinnerlu
atugaapput. Tuluilli kissaatiginngilaat danskit-norskit sorsuutaat
imarsiortut annertungaartut, franskinit tiguagaanissaat.
1807
upernaagaa Tuluit Nunaata sorsuuterpassuit Københavnip tungaanut
aallartippaa. Umiarsuit danskinit-norskinit pigineqartut
kivitaanngitsut tamarmik Tuluit Nunaannukaanneqarput.
Danmark-Norge
Frankrigimut tunniutiinnarmat tuluit Danmarkip Norgellu
akornanni immakkut angallanneq assersulerpaat. Ukiut 1807 1814-llu
akornanniittut norskinit taaneqartarput ukiut ajornartorsiuffiusut.
Norskit
karrinik Danmarkimeersunik pilersorneqarnertik
pinngitsoorsinnaanngilaat. Tuluit immakkut angallannermi assersuinerat
norskillu karrinik pajutsissinnaannginnerat kaannersuarmik
kinguneqartitsivoq.
Ukiuni taakkunani ......aammalu Terje Vigen-it pillugit oqaluttuat tusarsaalerput.
“Terje
Vigen” tassaannaanngilaq angut sapiitsoq norgep kujataannit Jyllandip
tungaanut ipuinnarluni ilaquttaminnik kaannersuarmit annaassiniartoq.
Oqaluttuaq tassaavoq aamma
|
|
|
|
